Toukokuun lopussa Perinnekalastajat lisäsivät jälleen pari koskea hattuunsa. Kävimme uittamassa perhoja runsasvetisillä Riekon- ja Tuhmakoskella. Teemana tälläkin kertaa oli yökalastus, joten vuorokausirytmiä piti hieman kääntää.
Ensimmäinen lupavuorokausi oli hankittu Riekonkoskelle. Suuntasimme koskelle hyvissä ajoin, että ehdimme tutustua kunnolla alueeseen. Heti paikalle päästyämme huomasimme veden olevan korkealla, kuten olimme myös netistä lukeneet. Kalastus oli hankalaa, koska parhaimmille paikoille ei päässyt kahlaamaan kovan virtauksen takia. Kuitenkin heittokelpoinen paikka löytyi suvannosta, jossa näkyi runsaasti salakoita hyppimässä. Taimenet ainakin olivat niitä paikalla hätyyttelemässä. Ne jäivät kuitenkin näkemättä. Keli oli sateinen, mutta onneksi illan/yön kuluessa sadekin taukosi ja aamu oli todella aurinkoinen.
Erittäin suurena miinuksena muuten mukavalle laavupaikalle oli polttopuiden puuttuminen. Ilman kertakäyttögrilliä makkarat olisivat jääneet grillaamatta.
Toinen lupa oli siis Tuhmakoskelle. Sielläkin vesi oli korkealla ja virtaus kovaa. Meidän lisäksi paikalla kävi yksi perhostelija. Kosken niska näytti varsin mukavalta ja siellä olikin aamuyöstä muutamia pintakäyntejä. Muuten koski jäi rannalta heittelyn varaan paikkoihin, joihin kykeni heittämään. Suuri osa koskea jäi kalastamatta. Tuhmakosken laavullakaan ei turhan paljoa polttopuita näkynyt.
Molemmat kosket olivat kuitenkin varsin mielenkiintoisia, joten niille voisi tehdä toisenkin vierailun kunhan vedenpinta on matalammalla.
Kalaa ei salakoita lukuunottamatta nähty. Pari kolme tärppiä tuli, mutta eivät johtaneet suurempiin riemuhuutoihin.
Tällä kertaa ei juurikaan tullut valokuvailtua muutamaa kännyotosta lukuunottamatta, joita voit katsella Perinnekalastajien Flickr-sivulla.
