Dellikjokk 2014 – Huh hellettä!

Kauden perinteinen pitempi reissu suuntautui, yllätys yllätys, jälleen Ruotsiin. Tällä kertaa kohteena oli Dellikjokk Arjeplogin alueella.

Lähdimme matkaan aurinkoisena heinäkuisena aamuna laivalla Vaasasta Uumajaan, mikä on vaihtelun vuoksi mukavaa, koska pohjoisen kautta on kierretty jo tarpeeksi monta kertaa. Onhan tuon aavistuksen verran kalliimpi vaihtoehto, mutta vaihtelu virkistää, kuten sanotaan.

BlixtSport–liikeen kelakokoelma

Laivamatka kesti nelisen tuntia, jonka jälkeen kävimme Uumajassa kelaostoksilla, kun yksi tarpeellinen oli nähtävästi jäänyt kotiin (löytyi kuitenkin perille päästyämme kahluukengästä). Vaikka muuten liikkeeseen ei olisi asiaa, kannattaa käydä alakerran museossa, jossa on vaikuttava kelakokoelma. Liikkeen nimi on BlixtSport (http://blixtsport.se). Omistaja puhuu suomea, jos toinen kotimainen ei taitu.

Matka Adolfströmiin sujui mukavasti jo viime vuonna tutuksi tulleissa maisemissa Skellefteån kautta. Arvidsjaur jaksaa edelleen yllättää idyllisyydellään. Siellä teimme viimeiset ruokaostokset.

Adolfströmissä maksoimme lennon maastoon, majoituimme mökkiin ja fiilistelimme tulevaa. Sää suosi. Maksua suorittaessa saimme kuulla, että lämmintä keliä oli ollut jo pari viikkoa. Ei kovin hyvä uutinen.

Tavarat punnittu: 174 kg.

Lauantaina klo 10 meillä oli lento maastoon. Tavaroita mukana maltilliset 174 kg, joten pikkasen jouduimme pulittamaan extraa. Helikopterilentäminen on jo rutiinia, joten sekään ei jännitä. Tällä kertaa lentomatka ei kestänyt kuin reilut 10 minuuttia ja olimme jo joen rannassa. Tavarat kopterista ulos ja etsimään sopivaa leiripaikkaa, joka löytyikin melko nopeasti. Hiljalleen leiri rakentui ja varsin mukavaan paikkaan. Selkeä ottipaikka noin 100 m nuotiopaikalta, jonne olisi helppo hipsaista, vaikka sandaalit jalassa.

Huomasimme heti, että vesi on melko alhaalla. Suoritimme mittauksen ja veden lämpötilaksi paljastui 18 astetta. Ei hyvä.

Lekottelua pelipaikoilla

Lepäilyä

Hiljalleen aloimme tutustumaan lähialueen koskiin, matalan veden johdosta ottipaikkoja ei paljoa ollut. Lauantai-iltana Jannella oli jo ensimmäinen isompi kala kiinni ja hyvin vääntikin vastaan. Optimistina haavi oli jäänyt leiriin ja kala katkaisi perukkeen aivan viime hetkillä. Näin ollen ilman kala-ateriaa jäätiin. Jannelle tuo olikin sitten viikon ainoa kunnon tapahtuma kalastuksellisesti.

Sunnuntai

Pyhäkalassa

Niin kuuma, että piti kaffit piti juoda istuen ”viileässä” vedessä.

Sunnuntaina kävelimme joen vartta alemmas, josta löytyikin mukavan tuntuisia paikkoja. Näistä löytyi pikkukalaa, ei paljoa, mutta hieman tapahtumia kuitenkin. Alajuoksulla niskaan tuli ainoa päälle osunut sadekuuro, joka ei kuitenkaan paljoa haitannut. Sateen jälkeinen auringonpaiste kuivasi nopeasti.

Whoa! Double rainbow! What does it mean?

Maanantaina Tonilla kala katkoi perukkeen kahdesti samassa spotissa, jossa Janne oli karkuuttanut aiemmin. Kyseessä oli todellakin erinomainen kalapaikka. Harmi, ettei vesi ollut hieman viileämpää, jotta olisi päässyt kokemaan paikan normaalilla syönnillä.

Kahluuhousut paikattu

Alkuviikko meni samaan tahtiin, kalastaen ja kävellen, hellettä pakoillen varjossa, välillä kalastaen. Tiistaina Toni taltutti syömäkokoisen taimenen, jotta päästiin kalan makuun. Pitkään näytti jo siltä, että reissun ainoaksi kala-ateriaksi jää laivalla nautitun saaristolaispöydän antimet..

Reissun ainut pannulle päätynyt taimen

Tunturijärvi

Keskiviikkona käväisimme tunturijärvellä, jonne ensin noustiin jyrkähkö rinne, mutta loppumatka sujui lähestulkoon tasaisessa maastossa. Järvi oli hienossa paikassa tunturien keskellä. Ainoastaan kova tuuli haittasi kalastusta. Siellä tuli heitettyä talviturkkikin pois. Itse asiassa joka päivä tuli peseydyttyä siedettävän viileässä vedessä, kun aiemmilla reissulla peseytyminen on ollut jäädyttävä kokemus. Paluumatkalla sai otettua hienoja maisemakuvia jokilaaksosta.

Jokilaakso. Telttamme näkyy oranssina pisteenä joen rannassa.

Loppuviikko sujui samoissa merkeissä. Muutamia pikkukaloja tuli, mutta ei enää syömäkokoista kalaa. Välillä helle kiusasi polttavan tuskaisesti ja tulihan siellä nahkaakin poltettua. Ilta-aikoja lukuun ottamatta reissun pärjäsi hyvin lyhythihaisella paidalla. Ötököitä oli ilmassa välillä vähän turhan paljon. Paarmoja yllättävänkin paljon aiempiin reissuihin verrattuna.

Lämmintä kuin linnunmaito

Viikon lopussa veden lämpötila oli 20 astetta, nousten jopa reiluun 21 asteeseen.

Lauantaina paluulento ja ajelu kotio. Paluumatka on aina aika raskas, mutta matka kuitenkin meni melko mukavasti muutaman pysähdyksen kera.

Kuvakoostetta Flickrissä.

 

Arvio

Plussat
Rauhallinen paikka
Vähän kalastajia (ei juurikaan polkuja maastossa)

Miinukset
Helle
Alhainen vedenpinta

 

LUE LISÄÄ: Muut Ruotsin Lapin reissumme

2013 – Laisälven. Hieno taimenjoki
2011 – Sartajokka. Vaativaa, mutta upeaa tunturikalastusta
2008 – Bierdnak. Upea tunturilaakso
2007 – Miekak. Hienojen kalavesien ympäröimä kalastusleiri

Advertisement