
Vuoden 2003 kalastusmatka suuntautui Kuhmoon. Matka tehtiin viikolla 34, taasen.
16.8.
Matka
Lähtö Vähästäkyröstä 7:00. Sää oli pilvinen eikä kovin lämmin. Matka kohti kulki reittiä Ylistaro-Lapua-Kyyjärvi-Viitasaari-Siilinjärvi-Kuopio-Kuhmo.
Ensimmäinen pysähdyspaikka oli perinteisten kalastajien vuoksi huolella valittu, nimittäin Huopanankoski viitasaarella. Tuolla koskella ovat kalastaneet mm. UKK, Juhani Aho, Lars Sonck ja Wäinö Aaltonen. Koskea tutkaillessamme päätimme jonain päivänä seurata herrojen esimerkkiä.

Kuopiossa oli seuraava pysähdys. Haimme täydennystä kalastuspakkeihin ja Jolli-vaapun materiaalivarastoon. Janille etsimme uudet saappaat unohtuneiden tilalle. Lounastimme tunnelmallisessa Pizzeria Quatrossa. Ruokailun jälkeen matka kohti Kuhmoa jatkui.
Kuhmoon saavuimme 15:10, joten matka oli sujunut joutuisasti. Turisti-infon kautta ruokaostoksille ja matka Paratiisiin jatkui. Perillä Paratiisissa olimme 16:30. Tutustuimme mökkiin, kannoimme tavarat sisään ja asettauduimme taloksi.
Heti kalaan
Pian Paratiisiin saavuttuamme lähdimme ostamaan kalastusluvat, ja haimme Kuhmon keskustasta rahaa ja sinolia. (Huom! Matka Kuhmon keskustaan mökiltä oli 29 kilometriä.) Tämän jälkeen joimme kaffit ja valmistelimme kalastusvehkeet.

Lauantai-iltana aloitimme kalastuksen Konapinkoskella . Kalastimme UL-välinein. Saaliina oli Janilla kaksi affenta (pieniä) ja Tonilla hauki (pienehkö) ja abbura (erittäin pieni).
Illemmalla söimme Hanna Partasen tekemään Ahvenkukkoa, saunoimme sekä söimme kukin makkaran. Saunassa joimme tuliaisia eli Canadien-olutta.
Toni hävisi korttipelissä aamupalavuoron.
17.8.
Vieksin vesistö

Herätys oli kahdeksalta. Toni oli herännyt vähän aikaisemmin tekemään aamupalaa. Aamupala oli tavanomainen ja sisälsi:
Kahvia
Mehua
Puuroa
Leipää
Juustoa
Kinkkua
Tomaattia
Kurkkua
Keitetyn kananmunan
Jogurttia
Aamupalan jälkeen palasimme Konapinkoskelle. Saaliita sai vain Toni ja nekin olivat säälittävän pieniä ahvenia. Parin tunnin heittelyn jälkeen siirryimme Hiidenkoskelle tankattuamme autoon 10,0 litraa 95e-polttoainetta (1,15 e/l) Koskenmäen kyläkaupalla.
Hiidenkoskella joimme kahvit ja tartuimme toimeen. Jani sai hauen heti ensimmäisellä heitolla sillan alapuolisesta suvannosta. Harmi, että pieni hauki oli syönyt koukun päivineen ja se jouduttiin lopettamaan. Janne veti samasta koskesta kolme raitapaitaa (yksi n. 200g, toiset pienempiä). Jani ja Toni nostivat kymmenisen pientä ahventa kosken alapuolelta. Kosken paras paikka oli eittämättä myllyn alapuoli, josta Toni sai pari kalaa, jotka olivat valitettavasti ahvenia (eka pieni, toinen kohtuullinen).

Sillan yläpuolelta ei saatu mitään, joten keskityimme syömään kauniissa joenmutkassa. Toni pudotti kuivamassa olleen saappaansa lätäkköön ja kärsi siitä seuraavat tunnit. Joen itäpuolisella kankaalla oli muuten erittäin paljon mustikoita.
Hiidenkosken jälkeen lähdimme edelleen kohden latvavesiä Metsähallituksen maille. Keitimme kaffit nuotiolla ja vedimme tsikaarit onnistuneen kalastuksen kunniaksi.
Kaffit juotuamme suuntasimme Louhikoskelle, jonka alapuolinen laskukohta Kuivajärveen oli erittäin kalaisa. Toni sai kohtuullisen hauen (1130 g) ja karkuutti vielä suuremman. Molemmat hauet taistelivat hämmästyttävästi vastaan, joten tällä kertaa luupäät yllättivät positiivisesti. Hauen lisäksi Toni sai pienen affenen.
Paluumatkalla mökille kävimme tsekkaamassa Kellojärven veneenlaskupaikan, joka oli aivan erinomaisen hieno.
18.8.
Aamukalassa
Heräsimme varttia yli neljä ja lähdimme rivakasti kohden Sahinniskaa. Olimme liikkeellä ennen auringonnousua, sillä tavoitteena oli saada kunnon kaloja. Kalastusoppaan mukaan paikassa piti olla harreja, joita lähdimme tavoittelemaan.

Kalastimme aluksi Kuurtajankosken yläpuolisella jokitaipaleella. Jani sai pienen ahvenen ja samoin Toni. Janne veti pari abburaa ja pari kertaa hauen. Ei näistä roskakaloista sen enempää, sillä siirryttyämme varsinaiseen nivaan, saimme viimeinkin kunnon saalista.
Nivan yläosassa oli porras, jonka alapuolista virtaa aloimme pommittaa. Hetken kuluttua Tonin messinginväriseen Ykkösmeppsiin iski kiinni. Hopeinen kylki välkähti ja väsytys alkoi. Pian 650 grammainen ”siika” (31 cm) oli haavin pohjalla. Kalastus oli alkanut.

Annoimme virran rauhoittua hetken, jonka jälkeen aloimme pommittaa samaa paikka uudelleen. Muutaman heiton jälkeen oli Jannen vuoro. Taas virrassa pärskähti ja Jannen messinkisessä Kakkosmeppsissä oli ”siika” kiinni. Haaviamisen jälkeen kala paljastui edellistä suuremmaksi: Painoa oli 810 grammaa ja pituutta 32 senttiä.
Annoimme virran rauhoittua uudelleen. Koska Janilta puuttui ruokakala, niin hän sai aloittaa. Heti ensimmäisellä heitolla iski kiinni: Siiman päässä roikkui kuparinvärinen Meppsi ja ”siika”. Väsytyksen ja haaviamisen jälkeen Janillakin oli ruokakala. ”Siika” painoi 570 grammaa (27cm). Kaikki kolme kalaa tulivat vajaan tunnin sisällä seitsemän aikoihin.
Heittelimme vielä hetken nivassa. Muutamasta näyttävästä pintakäynnistä huolimatta emme enää saanee lisää saalista. Palasimme mökille juotuamme kahvit. Kello oli jo varttia vaille yhdeksän.
Turismia ja ”savusiikaa”

Nukuttuamme hetken lähdimme Kuhmon keskustaan ostamaan savustuslaatikkoa ja kalastuslupia loppuviikolle. Ostosten ohessa tutustuimme Kalevalakylään sekä vierailimme Talvisota-museossa ja Kainuun luontokeskuksessa.
Savustetut ”siiat” maistuivat erinomaiselle, etenkin kun ne olivat itse pyydystettyjä ja tuoreita. Loppuillasta juhlistimme saalista saunomalla ja juomalla muutaman olusen.
19.8.
Lentuankoskilla iltakalassa
Tiistain ohjelmassa olivat Lentuan kuulut kosket. Lentuan kosket sijaitsevat Lentuan järven alapuolella. Järvi on Oulunjoen vesistön suurin säännöstelemätön järvi ja sen selkäsaaristossa on kansallispuisto.

Saavuimme Iso Lentuankoskelle kolmen maissa ja aloimme valmistautua illan kalastukseen. Levitimme tavaramme laavulle ja lähdimme tutustumaan koskeen.
Muutaman heiton jälkeen koskella kajahti: ”Kala!”. Jannen Jolli-vaappu oli houkutellut tanen iskuun. Hetken väsytyksen jälkeen kala oli saaliina. Kyseinen kala oli kuitenkin reilusti alamittainen (n. 20 cm) ja Janne päästikin sen takaisin koskeen kasvamaan. Tutustuttuamme koskeen palasimme laavulle kaffille, jossa tarinoimme hetken paikalle saapuneiden muiden kalastajien kanssa.
Seitsemän jälkeen palasimme koskelle tosi mielessä. Heittelimme ankarasti pari-kolme tuntia, Jani ja Janne UL-vavoin ja Toni pääasiassa perhotti. Nada. Ei kalan kalaa. Ei tärpin tärppiä. Palasimme laavulle toiveena parempi saalis aamusella.
20.8.
Lentuankoskilla aamukalassa
Heräsimme aamukalaan hyvissä ajoin ennen viittä. Toni lähti aikaisemmin kosken niskalle heittelemään, jossa olikin hieman liikettä. Tuloksena oli hauki (kohtuullinen) ja karkuutus, joka johtui pääasiassa haavin unohtumisesta laavulle. Muuten aamu jäi täysin saaliittomaksi. Kokemuksena Iso Lentuankoski oli ensivaikutelmasta huolimatta pettymys.

Palattuamme mökille nukuimme muutaman ansaitun tunnin, söimme vähän päivällistä ja saunoimme, jotta olisimme levänneitä loppuviikon eräilyä varten.
21.8.
Nivalla aamukalassa
Heräsimme tällä kertaa vasta puoli kuudelta, joten lähdimme kohden Nivan kylää. Kylän läpi laskevat Iivantiiran veden Lentuaan. Valitsimme kylässä olevista koskista alemman ja korkeamman, Kaarnaankosken.

Olimme koskella vähän ennen seitsemää, jotta ehtisimme maagiselle seitsemän syönnille. Ajoitus oli oikea, sillä koskella oli paljon pintakäyntejä ja liikettä. Muutaman ahvenen (Toni ja Jani) ja näyttävän karkuutuksen (Janne) jälkeen koski hiljeni. Heiteltyämme parisen tuntia olimme palauttaneet koskeen pari pientä haukea haukea (Toni ja Jani) ja kolme pientä kirreä (Janne).
Sininen ajatus
Seuraavan yön olimme suunnitelleet viettävämme Sinisessä ajatuksessa olevalla Pitkäniemen laavulla. Sininen ajatus on Metsähallituksen omistama Retkeilykalastusalue. Kalastusalueeseen kuuluu useita järviä, joista kohteenamme oli Särkkäjärvi.

Laavu sijaitsi erittäin kauniilla harjun muodostamalla niemellä. Oikaisimme Siniseen ajatukseen GT-kartan perusteella metsän poikki ja onnistuimme lyhentämään matkaa niemelle merkittävästi.

Välittömästi laavulle saavuttuamme vastakkaisella rannalla olevan kalliosortuman edessä alkoi loiskia. Toni ehti ensin paikalle ja onnistui tartuttamaan kalan ambulanssinväriseen Biltema-lippaan. Hetken tempoilun jälkeen kirjolohi vedettiin kuiville, josta Jani sen haavisi – Rannassa oli pari metriä upottavaa liejukkoa, joten kala todellakin vedettiin kuiville ennen haaviamista. 1,26-kilon painoinen kirre joutui välittömästi suolaan ja myöhemmin illalla paistettuna kalastajien mahaan.

Myöhemmin illalla järveltä saatiin muutama mitätön ahven (Janne, Jani ja Toni) sekä pienehkö hauki. Sininen ajatus ei ollut kovin hyvä saalispaikka ennakkomaininnoista huolimatta.
22.8.
Heräsimme kuuden aikoihin tavoitteena ärsyttää aamunälkäisiä kaloja. Järvi oli täysin hiljainen, joten vavan kärkeen tarttui vain Toni, Janin ja Jannen istuessa tulilla.
Kalat jäivät taas vain ajatukseksi, sillä saalis jäi yhteen erittäin mitättömään ahveneen. Lisäksi eräs iso kala karkuutti itsensä siimansa takunneen kalastajan vavasta. Jätimme aurinkoisen järven aamupäivästä ja palasimme Paratiisiin lepäämään illan kalastusta varten.
Iltakalassa Sahinnivalla
Kuhmon kalastuskeikka päätettiin Paratiisin lähellä olevalla Sahinnivalla. Paikka oli helppo valinta, sillä olimmehan saaneet sieltä aikaisemmin kolme syömäkokoista siikaa.
Tähtäsimme taasen maagiseen seitsemänsyöntiin, joten olimme paikalla varttia vaille. Heittelimme muutaman lämmittelyheiton ilman merkittävää tulosta. Vähän ennen seitsemää tuli muutama karkuutus, joten syönti oli alkamassa.

Viisi yli seitsemän Janilla otti kiinni. Kala ei yrittänyt vastustella voimakkaasti ja vasta näkökontakti vahvisti kalan olevan kelpokokoinen siika. Haaviamisen jälkeen siian painoksi varmistui 760 grammaa.

Janin siian jälkeen sekä Janne että Toni saivat omansa. Valitettavasti molemmat kalat olivat pieniä, joten Janista leivottiin reissun siikakuningas. Siikojen jälkeen maalle vedettiin vielä pari pientä affenta (Janne) ja kohtuullinen hauki (Toni), jotka kuitenkin päästettiin takaisin kasavamaan.
Illemmalla ruokana oli taasen herkullista savusiikaa. Ruuan jälkeen aloimme palata kamoja ja suunnitella kotimatkaa.
23.8.
Paratiisin siivous

Ennen lähtöä paluumatkalle oli vuorossa Paratiisin siivous. Onneksi paratiisi ei ollut jäljiltämme kovin sotkuinen, joten pääsimme lähtemään matkaan hyvissä ajoin. Jostain kumman syystä kamat mahtuivat menomatkaa paremmin autoon, vaikka lastina oli ostamamme savustuslaatikko.
Matka

Matka meni sujuvasti turisteillen. Kävimme heti alkumatkassa Vuokatinvaaralla. Valitettavasti emme olleet ainoat ihmiset kukkulalla, vaan paikalle pölähti kaksi bussilastillista turisteja. Eipä siinä tungoksessa paljoa maisemia katseltu.

Sotkamon jälkeen ajoimme Kajaaniin, jossa teimme lyhyen paikallisrundin: Näimme linnan rauniot, kosken ja kymmeniä nylkkyjä pikaisesti auton ikkunasta. Kajaanista suuntasimme Otanmäkeen, joka sijaitsi sopivasti matkan varrelle. Jotenkin ne seitsenkerroksiset talot sykäyttävät keskellä metsää. Otanmäestä jatkoimme Pyhännän, Lestijärven ja Evijärven kautta takaisin Vähäänkyröön.