Koronatilanne päätti kohdaltamme tänä vuonna sen, että vietimme kalastusviikon Suomessa. Vaihtoehtojen kutistuessa sekä deadlinen lähestyessä paikaksi valikoitui Utsjoki. Poikkeuksellista siis. Viimeksi olimme tehneet kalareissun Suomessa 2016, kun laskettelimme kanooteilla Pöyrisjoen. Muutoin viimeinen vuosikymmen on vietetty Ruotsissa tai Norjassa.
Majoituskin oli todella poikkeuksellista. Olimme nimittäin mökissä. Viimeksi olimme majoittuneet mökkiin Kuusamossa 2009. Saunomaankin pääsi joka päivä. Sekin oli hieman outoa, ettei tarvinnut kylmään jokeen mennä peseytymään. Todellista luksusta. Saa nähdä onko paluuta telttailuun…
Tiedossa olisi muutamia autolla suhautteluita, koska kalapaikat olisivat osin sen verran kaukana mökistä, että kävellen siirtymät kestäisivät melko pitkään.
Keskiviikko 14. heinäkuuta. Matkaan lähdettiin Lapualta aikaisin aamusta. Pitkä päivä, jonka aikana muutama jaloittelupysähdys, lounas Rovaniemellä ja ostokset Ivalossa. Olimme perillä illalla yhdeksän aikaan ja asettauduimme tupaan.
Torstai. Aamulla kalastelimme mökin lähettyvillä ja tutustuimme jokeen. Se näytti olevan täynnä pieniä harjuksia, mutta mittakoon ylittäviä ei sitten ollutkaan niin paljon.
Perjantain ja lauantain kalastelimme koskia mökin ylä- ja alapuolella.
Sunnuntaina kalastimme Mieraslompololla. Joelta palatessamme näimme upean aihkimännyn.
Lounaan jälkeen siirryimme Patonivalle, josta olisi lyhyt matka Utsjoelle kauppaan. Patonivan yläpuolella Utsjokeen liittyy useampi sivujoki, joten koski oli paljon ylävirtaa suurempi. Nivalla oli myös hyvänkokoista harjusta ja iskipä yksi lohikin Esan harjusperhoon. Ohut pinturitapsi ei kauaa kestänyt…
Illalla sää kääntyi tuuliseksi, kun tutustuimme Utsjokeen. Paljoa nähtävää ei ollut, mutta Teno oli ensikertalaisen silmiin todella vaikuttava. Paluumatkalla tutustuimme pikaisesti Utsjoen kirkkotupiin vesisateessa.
Illalla hyvät pihvit ja broileria ja turinointia yömyöhään.
Maanantai. Utsjoella on viikkorauhoitus sunnuntai klo 19-maanantai klo 19, joten lähdimme tutustumaan Rautujärveen. Toni oli loukannut polvensa sunnuntaina, joten hän jätti kävelykeikan väliin. Keli oli todella tuulinen perille päästyämme emmekä sitten pitkään järvellä viihtyneet. Kaloista ei ollut tietoakaan. Edestakaista matkaa tuli reilut 8,5 km, joka on aika pitkä matka kävellä kahluuvaatteissa. Toki kevyemminkin olisi päässyt, mutta olisi vaatinut paljon mutkittelua monien kosteikkojen johdosta.
Patonivalle vielä illaksi, kunnes lupa-aika päättyi klo 19. Illalla saunomista, ruokailua ja turinointia.
Pari viimeistä päivää meni jo tutuissa paikoissa. Saimme paljon paljon harjuksia, mutta ei mitään varsinaisia isomuksia. Onneksi riittävän suuria ruokakaloiksi.
Keskiviikkona kalastus päättyi luvan loppumiseen seitsemältä. Hiljalleen pakattiin tavarat autoon ja saunottiin.
Torstaina loput tavarat autoon ja mökin loppusiivous. Inarin Siidassa tehtiin pysähdys ja pienimuotoinen matkamuistojen osto sekä ostettiin aamupalaa matkalle. Muutama paussi matkalla ja kotosalla oli viimeinenkin klo 21 jälkeen. Pitkä ajoaika jälleen.
Summa summarum
Vaikka viikko oli vallan mukava, ei siinä kuitenkaan tullut samanlaista fiilistä kuin tunturissa matkapuhelinverkkojen ulottumattomissa on. Tunturissa on pieni epämukavuus läsnä, joka ei kuitenkaan haittaa. Lähempänä luontoa on parempi olla. Toivottavasti ensi vuonna ei tarvitse edes miettiä vaihtoehtoja. Vuoden 2022 kohde on päätetty jo yli vuosi sitten. Koronan jatkumisen takia jouduimme muokkaamaan suunnitelmia nytkin pariin otteeseen.
Utsjoki kalapaikkana
Kalojen perusteella Utsjoella on kova kalastuspaine. Ja on varmasti ollut jo pidempään. Harjusten alamitta on 35 senttiä, mikä näkyy saaliin koossa. Alle mitan olevia harjuksia on vaikka kuinka paljon. Mitan niukasti ylittäviä on vielä kohtuullisen paljon, mutta yli nelikymppiset jäivät haaveeksi.
Kuulimme tarinan, että joki olisi tyhjätty taimenista 80-luvulla. Saattaa pitää paikkansa, sillä koko keikan aikana saimme vain yhden taimenen. Lohia nousi Esan ja Tonin pintureihin pariinkin otteeseen, mutta ne onneksi karkasivat silmän räpäyksessä. Lohenkalastushan on tällä hetkellä kiellettyä.
Utsjoen kalastuslupajärjestely on vähintäänkin hankala. Joki on jaettu valtion ja osakaskuntien kalastusalueisiin sattumanvaraisen tuntuisesti eikä kunnon opastusta löydy mistään. Vinkkinä kannattaa tsekata vapaaehtoisvoimin laadittu kartta, josta näkyy osakasluvalla kalastettavat alueet.
Vaatimaton kalansaalis yhdistettynä sekavaan lupajärjestelyyn ei tee joesta kummoista kalapaikkaa. Jokilaakso on maisemiltaan upea, mutta varsinaisesta luonnonrauhasta ei siellä pääse nauttimaan.
Perinnekalastajat - Since 2000 